Perustietoa radonista

Radon aiheuttaa keuhkosyöpää

Radon on asuntojen ja työpaikkojen sisäilmassa esiintyvä näkymätön ja hajuton jalokaasu. Noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Pitkäaikainen asuminen suuressa radonpitoisuudessa lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa noin 300 henkeä saa vuosittain keuhkosyövän radonista.

Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 96 becquereliä kuutiometrissä. Se vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. Kaikkein tehokkaimmin vähennettäisiin suomalaisten keskimääräistä säteilyannosta pienentämällä huoneilman radonpitoisuutta. Asuntojen, työpaikkojen ja porakaivovesien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeampia kuin useimmissa muissa maissa.

Maaperä on merkittävin radonin lähde

Maaperän huokosissa on aina ilmaa, ja tämä ilma on hyvin radonpitoista. Maaperän radonpitoinen ilma tunkeutuu asuntoon talon alapohjassa olevien rakojen kautta. Tämän ilmavirtauksen aiheuttaa ulko- ja sisäilman välinen lämpötilaero. Tästä syystä talvella virtaa radonpitoista ilmaa enemmän kuin kesällä, ja radonpitoisuudet asunnoissa ovat talvella suurempia kuin kesällä. Maaperän lisäksi radonia erittyy myös talon alla olevasta kalliosta ja täytemaasta, sekä peruslaatan ja kantavien rakenteiden mineraalipohjaisista materiaaleista, kuten betonista ja kevytbetonista. Myös radonpitoinen porakaivovesi voi olla radonin lähde.

Maaperän uraanipitoisuus vaikuttaa asunnon radonpitoisuuteen. Mitä suurempi on alueen maaperän uraanipitoisuus, sitä suurempia radonpitoisuuksia siellä esiintyy asunnoissa. Myös maaperän ja täytemaan läpäisevyydellä on merkitystä: Mitä karkeampi ja läpäisevämpi maa, sitä suurempia ovat radonpitoisuudet. Suurimmat pitoisuudet esiintyvät eteläisen Suomen alueella.

Rakennustapa vaikuttaa radonpitoisuuteen

Yleisin pientalon perustamistapa on sokkeli ja maanvarainen laatta. Laatan ja sokkelin välin jää perinteisessä rakennustavassa rako, josta radon pääsee asuntoon. Ilmaa läpäisevä kevytsoraharkko perusmuurin materiaalina voi vielä pahentaa tilannetta. Sama ongelma kohdataan, kun kevytsoraharkkoa käytetään valubetonin sijasta materiaalina kellari- ja rinnetalojen maanvastaisissa seinissä. Ryömintätilainen perustus on sen sijaan radonturvallinen perustamisratkaisu, mikäli radonin pääsy sisätiloihin on estetty tiivistämällä alapohjan liitokset ja läpiviennit ja huolehtimalla ryömintätilan tuuletuksesta. Suomessa pientaloissa suhteellisen harvinainen reunajäykistetty laatta on myös radonturvallinen ratkaisu. Toimiva ilmanvaihto pienentää asunnon radonpitoisuutta. Radonin kannalta paras vaihtoehto on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Mittaa kotisi radonpitoisuus

Radonpitoisuus selviää vain mittaamalla. Pitoisuuteen vaikuttavat muun muassa ulko- ja sisälämpötilat sekä tuuletus. Luotettavan tuloksen saamiseksi radonmittaus tulisi tehdä marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Mittausaika on vähintään kaksi kuukautta. Mittauksen voi tilata STUKin radonmittauspalvelusta.

Asuntojen radonpitoisuutta voi pienentää

Asuntojen radonpitoisuuteen voi vaikuttaa jo taloa rakennettaessa. Asuntoon voidaan myös tehdä radonkorjaus. Tutustu myös STUKin radonkorjausoppaaseen.

Miten paljon radonia saa olla asunnossa?

Suomessa viranomaiset ovat antaneet radonia koskevia määräyksiä ja ohjeita. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 944/92 mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvon ei tulisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m³). Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m³ (Määräykset ja ohjeet uudisrakentamisessa). Rajan ylittävää arvoa pidetään rakennusvirheenä, jota koskee korjausvelvoite. Tämän takia uuden asunnon asukkaan kannattaa mitata radonpitoisuus mahdollisimman pian muuton jälkeen takuuajan puitteissa.

Radon radioaktiivisena aineena

Radon (²²²Rn) on radioaktiivinen kaasu, joka kuuluu uraanisarjaan. Se syntyy uraanista (²³⁸U) useiden hajoamisten kautta. Radonia hajoamissarjassa edeltävä alkuaine on radium (²²⁶Ra). Radon hajoaa itse useiden välivaiheiden kautta, ja sarja päättyy stabiiliin lyijyyn (²⁰⁶Pb).