Säteily tänään: Lestijärvi 0.082 µSv/h Muut paikkakunnat
Olet tässä: Etusivu > Säteilytietoa > Ympäristön säteilyvalvonta > STUK seuraa ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia

STUK seuraa ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia

Helsingin asema

STUK valvoo ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuutta kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Valvonta-asemilla suuria määriä ilmaa pumpataan radioaktiiviset aineet pidättävien suodattimien läpi. Suodattimia vaihdetaan säännöllisesti ja näihin kertyneet aineet analysoidaan laboratoriossa.

Helsingissä STUKin toimipisteessä sijaitseva keräysasema käsittelee ja analysoi näytteet automaattisesti . Asema vaihtaa suodattimen päivittäin. Muiden asemien suodattimet vaihdetaan manuaalisesti yhdestä kahteen kertaa viikossa,

Viereisessä kuvassa on Helsingin automaattinen keräysasema. Video näyttää, miten asema käsittelee suodattimen näytteen keräyksen päätyttyä.

 
   
Ilmankerääjä

STUK seurasi ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia tehostetusti Japanissa tapahtuneen Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen.

Helsingissä automaattiaseman lisäksi käytössä on ollut kuvassa näkyvä ilmankerääjä. Tällä laitteella seurataan sekä kaasumaisen että hiukkasiin kiinnittyneen jodin pitoisuutta. 

 

Riitta2-2.jpg

Kerääjässä on lasikuitusuodatin, joka pysäyttää hiukkasiin kiinnittyneet radioaktiiviset aineet, sekä aktiivihiilisuodatin, joka pysäyttää kaasumaisen radioaktiivisen jodin (I-131). Lasikuitusuodatin näkyy kerääjän ohjauspaneelin vasemmalla puolella. Kerääjä mittaa molempien suodattimien läpi kulkeneen ilmamäärän.

 

 

Riitta3-2.jpg

Lasikuitusuodatin kehikkoineeen irrotetaan kerääjästä ja korvataan uudella. Aktiivihiilisuodatin sijaitsee lasikuitusuodattimen alla.

 

Riitta1-2.jpg

Suodattimien sisältämät radioaktiiviset aineet analysoidaan laboratoriossa. Radioaktiiviset aineet tunnistetaan ja näiden aktiivisuus suodattimessa  mitataan gammaspektrometrisesti. Kun tiedetään suodattimen läpäissyt ilmamäärä, voidaan laskea kunkin radioaktiivsen aineen pitoisuus ilmassa näytteen keräysaikana.

 

mittaus2-DSC_2161.jpg

Gammaspektrometri on paksun, lyijystä valmistetun suojan sisällä. Lyijysuoja estää muun kuin tutkittavasta näytteestä tulevan gammasäteilyn pääsyn ilmaisimeen. Näyte on  muovipussin sisällä.

 

 

Gamma-analyysi

Spektrometrilla voidaan mitata gammasäteilyn energiajakauma eli spektri. Kuvassa näkyy tyypillinen suodattimen gammaspektri, josta on tunnistettavissa muun muassa jodin radioaktiivnen isotooppi I-131.

Vaaka-akselilla on gammasäteilyn energia ja pystyakselilla säteilyn intesiteetti. Radioaktiiviset aineet lähettävät hajotessaan tietyn energian omaavaa säteilyä. Tämä näkyy gammaspektrissä piikkinä säteilyn intesiteetissä kyseisellä energialla. Intesiteettipiikkien energioiden  perusteella voidaan taas kääntäen päätellä, mitä radioaktiivisia aineita tutkittavassa näytteessä on ollut.

Säteilyn intesiteetistä voidaan laskea radioaktiivisten aineiden pitoisuudet suodattimessa. Kun tiedetään suodattimen läpi virrannut ilmamäärä, saadaan tästä aineiden keskimääräinen pitoisuus ilmassa.

Ulkoilman radioaktiivisuuden mittaustulokset



Taustasäteily Suomessa

Automaattinen mittausasema

Kuvassa taaempana on ilmankerääjä, jolla pystytään havainnoimaan hyvin pieniä radioaktiivisten aineiden määriä ilmassa. Edessä on ulkoisen säteilyn annosnopeutta automaattisesti mittaava asema. Ulkoisen säteilyn annosnopeutta seurataan Suomessa koko maan kattavalla automaattisella säteilyvalvontaverkolla, jossa on noin 260 mittausasemaa eri puolilla Suomea. Taustasäteily Suomessa vaihtelee välillä 0,05 - 0,30 mikrosievertiä tunnissa (µSv/h).  Asemien mittaustulokset päivittyvät STUKin www-sivuille kerran tunnissa.