Miten ydinjätteistä huolehditaan?Eri vaihtoehtoja korkea-aktiivisista ydinjätteistä huolehtimiseksi on selvitetty kymmeniä vuosia. Tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna pidetään korkea-aktiivisten jätteiden, joko kapseloidun käytetyn polttoaineen tai lasiin kiinteytetyn jälleenkäsittelyjätteen, loppusijoitusta syvälle kallioperään rakennettaviin tiloihin.
Useimmilla ydinenergiamailla on pitkän tähtäyksen tutkimus- ja kehitysohjelmia korkea-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoituksen toteuttamisesi, mutta tällä hetkellä vain muutamalla maalla on selkeät tavoitteet loppusijoituksen toimeenpanemiseksi:
Useimmilla ydinenergiamailla on käytössä loppusijoituslaitoksia matala- ja keskiaktiivisia jätteitä varten. Suomessa matala- ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitetaan laitosalueiden kallioperään rakennettuihin tiloihin. Olkiluodossa tällainen loppusijoituslaitos on ollut käytössä vuodesta 1992 ja Loviisan vastaava loppusijoituslaitos otettiin käyttöön vuonna 1998. Molemmat voimayhtiöt aikovat loppusijoittaa myös ydinvoimalaitoksia purettaessa syntyvät matala- ja keskiaktiiviset jätteet vastaavalla tavalla laajentamalla nykyisiä loppusijoituslaitoksia.
Loviisan matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitos. Matala-aktiivisten jätteiden tilat ovat ruiskubetonoituja tunneleita, keskiaktiivisten jätteiden tilassa on betoninen allas. Kuvassa näkyy myös voimalaitoksen purkamisessa kertyville jätteille suunnitellut tilat.
Olkiluodon matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitos. Matala-aktiivisen jätteen siilo on ruiskubetonoitu kalliotila, keskiaktiivisen jätteen siilossa on betoninen sisäsiilo. Valtiolle siirrettyjen pienjätteiden varastona on kuilun vieressä oleva lyhyempi tunnelinperä.
Päivitetty
9.1.2013
|
|
- Ajankohtaista
- Ihminen ja säteily
-
Säteily ympäristössä
- Ympäristön säteilymittaustulokset
- Säteilytilanne tänään
- Ulkoisen säteilyn valvonta
- Ulkoilman radioaktiiviset aineet
- Radon
- Talousveden radon ja muut radioaktiiviset aineet
- Elintarvikkeet
- Tšernobyl-laskeuma
- Laskeuma
- Metsien radioaktiivisuus
- Fukushima
- Luonnon taustasäteily
- Uraani Suomessa
- Itämeren radioaktiivisuus
- Säteily Pohjois-Suomessa
- Ydinkokeet ilmakehässä
- Auringon ultraviolettisäteily
- Voimajohdot
- Säteilyvaara
-
Säteilyn hyödyntäminen
- Säteilyn käyttökohteita
- Säteilyn käytön valvonta
- Säteilyn käyttö terveydenhuollossa
- Säteilyn käyttö eläinröntgentoiminnassa
- Säteilyn käyttö teollisuudessa
- Radioaktiiviset jätteet
- ProInfo - verkkopalvelu säteilyn käyttäjille
- Matkapuhelimet ja tukiasemat
- Solarium
- Laserit
- Laserluokat
- Laseresityksistä ilmoittaminen
- Ionisoimatonta säteilyä koskeva asetus
- Säteily kodin laitteissa ja muissa tuotteissa
- Matkapuhelimien, solariumien ja lasereiden valvonta
- Sähkömagneettiset kentät
- Ydinturvallisuus
- Yhteistyö
- Palvelut